Talous on meitä varten - eikä toisinpäin
Helsinki on monella tapaa rikas kaupunki. Kaupungilla on varaa panostaa ihan jokaisen helsinkiläisen hyvinvointiin. Se on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös taloudellisesti järkevää. Valitettavasti Suomen oikeistohallituksen kurjistamispolitiikka iskee kovaa Helsinkiin ja helsinkiläisiin: velkapopulismi on Helsingissäkin hämmentävän vahvasti läsnä.
Viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan kaupungin vuosikate oli 131 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tilikauden tulos jäänee siis reippaasti yli 300 miljoonaa euroa plussalle. Tämä ei ole mikään yksittäinen tapaus, päinvastoin. Kaupungin omien tilinpäätöstiedotteiden mukaan:
2024: Kunta-Helsingin talous toteutui talousarviossa oletettua paremmin
2023: Kunta-Helsingin tilinpäätös toteutui hieman talousarviota parempana
2022: Vuosi 2022 toteutui kasvaneen verokertymän myötä talousarviota parempana
Eli vaikka Helsinki tekee säännönmukaisesti ylijäämäisiä budjetteja, on tulos vuosi toisensa jälkeen vielä odotettua parempi.
Todettakoon heti alkuun, että kun Helsinki tekee satojen miljoonien ylijäämää se ei tarkoita, että raha jäisi makaamaan kaupungin kirstuun. Käytännössä kaikki eurot, joita ei käytetä kaupungin tuottamiin palveluihin ja muihin kuluihin, menevät kertaluonteisiin investointeihin. Helsinki on kuluneella valtuustokaudella investoinut noin 800 miljoonaa euroa vuodessa, mm. uusiin kouluihin ja päiväkoteihin sekä katuihin ja väyliin.
On tärkeää, että Helsinki investoi ja rakentaa uutta. Kaupungin väkiluku kasvaa useilla tuhansilla, viimeiset pari vuotta jopa 10 000 uudella asukkaalla joka vuosi. Samalla kun vanhoja rakennuksia, puistoja ja teitä remontoidaan, tarvitaan myös uusille asukkaille palveluja.
On kuitenkin huomionarvoista, että näin voimakkaasti kasvavan kaupungin investoinnit kustannetaan melkein kokonaan tulorahoituksella eli pääasiassa verotuotoilla. Vuoden 2016 jälkeen Helsinki on ottanut uutta lainaa ainoastaan kerran (vuonna 2022).
Isoista investoinneista huolimatta lainakanta per asukas on laskenut reippaasti 2100 eurosta viime valtuustokauden alussa 1246 euroon vuonna 2024.
Palveluita pitäisi jatkuvasti tehostaa ja tuottavuutta lisätä, muuten seuraa perikato. Tässä puhuu ideologia, eikä järki.
Suomessa vallalla oleva velkapopulismi on silti Helsingissäkin hämmentävän vahvasti läsnä. Erityisesti Kokoomuksen puheenvuorot valtuustossa kuulostavat siltä, että vanha levy on jäänyt soimaan eikä Helsingin talouslukuihin olla perehdytty. Palveluita pitäisi jatkuvasti tehostaa ja tuottavuutta lisätä, muuten seuraa perikato. Tässä puhuu ideologia, eikä järki.
On itsestään selvää, että esimerkiksi kouluissa ja päivystyksissä tehostamista voi tehdä vain tiettyyn pisteeseen asti, eikä tuottavuus yleensä parane sillä, että juustohöylällä leikataan mekaanisesti joka vuosi. Kun ihmisten peruspalveluita heikennetään, on iso riski, että ongelmat sen sijaan kasaantuvat ja tulevat myöhemmin sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliimmiksi yrittää hoitaa.
Valitettavasti Suomen oikeistohallituksen kurjistamispolitiikka iskee kovaa Helsinkiin ja helsinkiläisiin. Leikkaukset asumistukeen ja sosiaaliturvaan ovat johtaneet häätöjen, maksuhäiriöiden ja asunnottomuuden kasvuun, inhimillisestä stressistä puhumattakaan.
Helsingillä on varaa panostaa ihan kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointiin. Investoinnin määritelmään kuuluu, että se maksaa itsensä takaisin.
Siksi nyt on aiempaakin tärkeämpää, että Helsinki omalta osaltaan pyrkii lieventämään hallituksen toimien kielteisiä vaikutuksia.
Juustohöylän sijaan Helsinki kaipaakin nyt panostuksia, joilla kriittisten alojen työntekijöitä houkutellaan takaisin, asuinalueiden viihtyisyydestä pidetään huolta, mielenterveydestä pidetään huolta sekä joukkoliikenteestä ja asumisesta tehdään kohtuuhintaista.
Helsingillä on varaa panostaa ihan kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointiin. Jos se tarkoittaa, että hieman isompi osa investoinneista pitää kattaa lainarahalla, niin se on kasvavassa kaupungissa ainoastaan järkevää. Investoinnin määritelmään kuuluu, että se maksaa itsensä takaisin. Talous on meitä varten.